Hopp til hovedinnhold
Evtiedimmiedarjome

Gåetiehaarjanimmie

Goerehtallemedïrrege skuvlese

aboutDevelopmentActivity

Ulmie

  • Goerkesem åadtjodh learohki jïjtsh dååjresi bïjre skuvleste jïh skuvlebyjresistie

Learohki jïjtsh dååjresh skuvleste jïh skuvlebyjresistie leah vihkeles aalkoevåarome barkose haestemh jïh suerkieh identifiseeredh gusnie dåehkieektiedimmie jïh ålkoestimmie leah vihkele, jïh gusnie skuvlen lea potensijaale jïjtjemse bueriedidh.

Daate goerehtallemehaarjanimmie metodihkem nuhtjie maam Likestillings- og diskrimineringsombudet (LDO) Nöörjesne og Diskrimineringsombudsmannen (DO) Sveerjesne leah dorjeme. Maahta dam tjïrrehtidh learohkigujmie maanaskuvlen raejeste jåarhkeskuvlen raajan, lissine barkijigujmie. Haarjanimmien aajkoe lea gihtjemegoerehtimmiem illedh, jïh maahta dam tjïrrehtidh sijjeste gihtjemegoerehtimmiem dej nööremes learohkigujmie maanaskuvlesne.

Tïjje:
90 - 130 min
Dåehkien stoeredahke:
15 - 35

Ryöjredimmie

Jis skuvle lea Dembra-skuvle sjïdteme, lohkehtæjja maahta dan bïjre soptsestidh jïh tjïelkestidh man bïjre Dembra lea.

Maahta såemies vuesiehtimmieh learoehkidie åehpiedehtedh mah vuesiehtieh mij pleekeme lea dan åvteste akten dåahkan govlehtuava. Lohkehtæjja tjïelkeste skuvle edtja sijjieh årrodh gusnie gaajhkh learohkh hijven utnieh, jïh learohkh maehtieh viehkiehtidh tsiehkieh skuvlesne goerehtalledh mah maehtieh buerebe sjïdtedh.

Goh ryöjredimmie learohkh maehtieh göökte haarjanimmieh tjïrrehtidh «Akte almetje - akte naestie» jih "Skjellsord og meg". Voestes haarjanimmie vuesehte gaajhkh mijjieh stoerre jïh gellielaaketje identiteeth utnebe, jïh dïhte mubpie ulmine åtna learohkh edtjieh ussjedadtedh guktie maahta domtedh gosse måelliebaakoe åtnasuvvieh jïjtjemse buerkiestidh. Daate maahta learoehkidie skreejrehtidh negatijve dååjresi bijjeli skuvlesne ussjedadtedh. Daah göökte boelhkh maehtieh aktem tæjmoem tjåanghkan vaesedh.

Tjïrrehtimmie

Hoveddel

Learohkh bihkedimmiem åadtjoeh kaarhtem skuvlen bijjelen guvviedidh jïh stillemem åadtjoeh guvviedidh /tjaeliestidh kaarhtesne heannadimmieh/tsiehkieh gusnie naakenh pleekesuvvieh jallh ålkoestamme sjidtieh. Olles learohkh tjoerh jïjtjemse jallh mubpieh eksponeeredh, lea vihkele jiehtedh vuesiehtimmieh eah daarpesjh jïjtsh bïjre årrodh. Birrh learoehkidie sïejhme buerkiestimmieh vedtedh. Nuhtjh 20 min daan laavenjassese.

Guvvie guvveste aktede kaarhteste skuvlen bijjelen.Guvvie guvveste aktede kaarhteste skuvlen bijjelen.

Lohkehtæjja guvvide sïjse tjöönghkie, jïh learohkevaestiedasside akten ektie kaarhten sïjse beaja.

Lohkehtæjjan laavenjasse lea dååjresidie veesmedh sijjien mietie gåetesne, jïh åvtese lutnjedh mejtie lea pleekeme dåehkine jallh ålkoestimmie. Sååjhtoe learohkh leah aath tjaaleme mah leah sïejhme irhkemen bïjre, men vihkeles daam aaj inkludeeredh guktie gaajhkh learohkh demtieh dah govlesuvvieh (medtie 15-20 min).

Lohkehtæjja ektiekaarhten bïjre soptseste learohkigujmie ektine. Vihth vihkele hoksedh learohkh eah eksponeereme sjïdth, viehkine dejtie sïejhme buerkiestimmieh vedtedh, goh «manne vuajneme / naakenh leah soptsestamme» jïh vielie.

Ektiekaarhten mietie learohkh maehtieh ektesne soptsestidh dan bïjre mij jæjhteme: Mah ierielimmie jienebh leah doh seamma haestemh tjaeliestamme? Mij akt fååtese? Mij akt mujvies? Daelie lohkehtæjja daej haestemi bïjre daajra jïh edtja dejgujmie guhkiebasse barkedh. Learohkh maehtieh maam akt jïjtjh darjodh? Dah raeriestimmieh råajvarimmiej bïjre utnieh mejgujmie lohkehtæjjah maehtieh guhkiebasse barkedh?

Galhkuve

Galhkoeh learohki ektie åssjaldahkhjïh raeriestimmieh iktedidh. Ussjedadth learohkigujmie ektine mannasinie vihkele gaajhkesh ektesne berkieh skuvlebyjresem sjugniedidh gusnie gaajhkesh demtieh dej lea seamma stoerre aarvoe, jïh skuvlese seamma jïjnjem govlehtuevieh, jïh guktie gaajhkesh maehtieh viehkine årrodh.

Dennie guhkiebasse barkosne goerehtalleminie learohkh edtjieh vuejnedh lea nuhteligs soptsestidh dåårjesi jïh vïhtesjimmiej bïjre tsiehkijste mah eah leah hijven. Gellie nuepieh illedahkide bæjjese fulkedh. Learohkh jïh lohkehtæjjah maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan råajvarimmiej bïjre seamadidh pleekemen jïh ålkoestimmiem vööste dåehkine mejtie gaajhkesh skuvlesne maehtieh bæjjese fulkedh.

Haarjanimmie learoehkidie viehkehte identifiseeredh, ussjedadtedh jïh haestemi bïjre soptsestalledh mejtie maehtieh skuvlebiejjesne dååjredh dåehkiebaseereme åvtelhaarvoej bïjre jïjtse jallh meatanlearohki vööste. Haarjanimmie maahta aaj learoehkidie vuesiehtidh sijjieh eah leah oktegh sijjen dååjrehtimmiejgujmie, jienebh haestemh dååjroeh jïh dagke dovne dejtie seamma haestiemidie juekieh. Gosse baaja learohkh ussjedadtedh jïh identifiseeredh ektie loetemh mah gååvnesieh, haarjanimmie maahta viehkiehtidh ektievoetedomtesem sjugniedidh learohki gaskem jïh dejtie faamoem jïh dahkoefaamoem vedtedh.

Gaskesadth maaje Dembran bïhkedæjjajgujmie juktie illedahkide jïh geajnoem guhkiebasse digkiedidh!

Jis sïjhth vuesiehtimmiem lohkedh guktie maahta Gåetiehaarjanimmiem tjïrrehtidh, vuartesjh daesnie:

Detaljer eksempel på Husøvelsen

FijleTjaatsege

Detaljert eksempel på Husøvelsen