Hopp til hovedinnhold
Fágačállosat ja almmuheamitFágaartihkkalat
Profešuvdnagelbbolašvuohta ja profešuvdnaetihkka
Fágateaksta

Profešuvdnagelbbolašvuohta ja profešuvdnaetihkka

Fáttát

  • Pedagogihkka ja didaktihkka

Oahpaheaddji dárbbaša sihke máhtu ja reaidduid mat dahket sidjiide vejolažžan bargat ja eastadit, go sin ovdii bohtet hástalusat servodagas mat gusket nállevealaheapmái, joavkovašuheapmái ja vaššivuhtii. Go galgá bargat mohkkás joavkomekanismmaiguin de gáibida dat ollu eanet go dušše fágamáhtu, dat gáibida pedagogalaš heivvolašvuođa ja meroštallama. Ii sáhte ovtta bagadusa addit, muhto jus lea ipmárdus fáttáid birra ja ehtalaš árvvoštallan, de sáhttá ráhkkanahttit oahpaheddjiid dustet ehtalaš čuolmmaid ja beaivválaš hástalusaid jierbmás ja ehtalaččat dihtomielalaš vugiiguin beaivválaš oahpaheaddjibarggus.

Profešuvdnaetihkka

Ulbmilparagráfas boahtá ovdan ahte oahpaheaddjit leat geatnegahttojuvvon skuvlla árvovuođu ja servodatmandáhta vuođul. Guovddážis árvovuođus leat olmmošárvu ja dásseárvu. Bajitoassi čilge vuđolaččat dán olmmošoainnu pedagogalaš geatnegasvuohtan: Ovttaskas oahppi galgá vásihit ahte son dohkkehuvvo ja vuhtiiváldojuvvo, vel dalle nai go son dahká “heajos válljejumiid”.

Oahpaheaddji lea ovdagovva mii galgá duddjot oadjebasvuođa ja bagadallat ohppiid oahpahusa mannolagas. Oahpaheaddji lea áibbas deaŧalaš oahppanbirrasis gos oahppit movttiidahttojuvvojit ja veahkehuvvojit oahppat ja ovdánit. Dat gáibida ahte oahpaheaddji čájeha ovddasmorraša ovttaskas oahppái. Dát mielddisbuktá maiddái veahkehit ohppiid geat dahket heajos válljejumiid [dahje], eai dovdda iežaset fátmmastuvvon, [...] (Bajitoassi 3.5.)

Indiviidadásis vuojehuvvojit ovdagáttut ja joavkovašuheamit duohta dárbbus gávdnat ulbmila, gullevašvuođa ja váikkuhannávccaid iežas eallima badjel (Geahča Joavkovaššivuođa mekanismmat). Danin lea oahpaheaddji máhttu vuostáiváldit ohppiid gudnevuollegašvuođain, addit sidjiide dohkkeheami, ja heivehit seammaárvosaš ovttasdoaibmamii ja duohta searvamii, okta váldoeavttuin dasa ahte eastadit ja láhčit saji miellaguottuid rievdadeapmái.

Oahpaheaddji máhttu vuostáiváldit ohppiid gudnevuollegašvuođain, addit sidjiide dohkkeheami, ja heivehit seammaárvosaš ovttasdoaibmamii ja duohta searvamii, okta váldoeavttuin dasa ahte eastadit ja láhčit saji miellaguottuid rievdadeapmái.

Profešuvdnagelbbolašvuohta ii leat danin dušše máhtuid ja oahpahusmetodaid birra. Gelbbolašvuhtii ferte maid gullat dat ahte fuomášit joavkovuđot gudnehuhttimiid, muhto maiddái movt daid galgá gieđahallat. Dát leat hástalusat maid oahpaheaddjit dávjá vásihit earenoamáš váttisin, danin go dasa leat seahkánan vuostálas beroštumit. Oahpaheaddji sáhttá vásihit váttisvuohtan go čuožžilit ovdagáddovuđot dadjamat dahje láhttenvuogi mii gudnehuhttá:

  • Movt sáhttá oahpaheaddji vuhtiiváldit geatnegasvuođa bissehit gudnehuhttimiid, nu go oahpahuslága 9A kapihtal gáibida, ja seammás atnit fuola buot ohppiin geat dasa leat seahkánan?
  • Movt sáhttá oahpaheaddji dustet ovdagáddovuđot dajahusaid čájehandihte eará ohppiide ahte dát ii leat vuogas? Galgá go čalmmustahttit skuvlla oainnu vai váldit oahppi maŋŋil sierra sadjái vai beassá muosis suinna ságastallat, vai oahppi ii dárbbaš loavkašuvvat olles luohká ovddas? 
  • Movt bidjat čielga rájáid ja seammás váldit duođalaččat ohppiid šiehtadallamiid gierdanrájáid birra?

Dákkár čuolmmaid duogábealde leat vuđolaš pedagogalaš gažaldagat rájáidbidjama birra ja oktavuođahuksema birra. Mis leat dakkaviđe dárbbut bissehit meannudemiid main duolbman dáhpáhuvvá, muhto maid guhkesáigge fokus man guovddážis lea oktavuođahuksen ja ipmárdusa háhkan. Jus dáid čuolmmaid galgá nagodit vuohkkasit čoavdit, de ferte oahpaheaddjis leat profešuvdnaehtalaš dihtomielalašvuohta.

Profešuvdnaehtalaš dihtomielalašvuohta lea go nagoda dahkat vihkkedallamiid dákkár čuolmmain ehtalaš vuođđoprinsihpaid mielde. Profešuvdnaetihkka praksisas lea go duođas váldá áiggi jurddašit daid vihkkedallamiid birra, dahkat ehtalaččat vuođustuvvon válljemiid ja ovddidit profešunealla meroštallama. Jurddašeamit ja vihkkedallamat eai guoskka dušše dan ovttaskas olbmo “rievttes” válljejumiide ja daguide dihto dilálašvuođas, muhto dat čujuha maid bajit áššečuolmmaide.

Asehis ipmárdus assás ipmárdusa vuostá profešuvdnaetihkas.

Mii sáhttit sirret asehis ja assás ipmárdusa gaskka profešuvdnaetihkas. Hilde Afdal (2014) deattuha ahte profešuvdnaetihkka assás ipmárdusas :

“Ii leat dušše muhtin dihto čuolmmaid birra, dat lea maid dan birra ahte olbmos lea ehtalaš oaidnu vaikko buot áššiide mat dáhpáhuvvet mánáidgárddis ja skuvllas. Profešuvdnaetihkka ii leat dušše dan birra ahte bargat riekta dilálašvuođain, muhto maid ahte leat buorre oahpaheaddji ja lea mielde ovddideame buori mánáidgárddi ja skuvlla”.

Skuvlla ollislaš eastadanbarggus ovdagáttuid ja joavkovašuheami vuostá mearkkaša profešuvdnaehtalaš ipmárdus ahte hástalusat ja čuolmmat fertejit árvvoštallojuvvot skuvlla árvovuođuin mii doaibmá ehtalaš oaivadussan.

Viidáset čujuha assás profešuvdnaehtalaš ipmárdus dasa ahte makkár rámmaid servodat ja institušuvdna bidjá profešuvdnadoaimmaheapmái. Movt heiveha skuvla ovttasdoaibmama ja oktiigullevašvuođa ohppiid gaskka ja ohppiidjoavkkuid gaskka? Movt laktašuvvet ohppiid vásáhusat vealahemiin, iešguđetlágan sosioekonomalaš stáhtus dahje váhnemiid miellaguottut, oktii soahpameahttunvuođain ja gudnehuhttimiiguin maid oahpaheaddji galgá gieđahallat? Maid mearkkašit dákkár fáktorat oahpaheaddji válljemii, ja dárbui gávdnat strategiijaid čuolmmaid čoavdimii ovttas bargoustibiiguin ja/ dahje jođiheddjiin?

Movt heiveha skuvla ovttasdoaibmama ja oktiigullevašvuođa ohppiid gaskka ja ohppiidjoavkkuid gaskka?

Oahppolihtu oahpaheaddjiprofešuvnna ehtalaš vuođđovuogádat (2012) earuha golmma ipmárdusa gaskka profešuvdnaetihkas mat maid gustojit ovdagáttuid, joavkovašuheami ja vealaheami vuosttaldeami barggus:

  • Ovttaskas profešuvdnadoaimmaheaddji ovddasvástádus lagas deaivvadeamis “iežas” mánáidgárdemánáiguin dahje ohppiiguin ja sin váhnemiiguin.
  • Ovttaskas profešuvdnadoaimmaheaddji ovddasvástádus go lea bargoveagas oassin iežas bargosajis.
  • Ovttaskas profešuvdnadoaimmaheaddji ovddasvástádus go lea oassin servodataktevran oahpaheaddjiprofešuvnnas. 

Vuođđovuogádat čatná nappo profešuvdnaetihka sihke mikrodássái (indiviida/gaskavuohta), mesodássái (institušuvdna) ja makrodássái.

Iežasárvvoštallan

Oahpaheaddji duohtavuođaipmárdus ja dulkomat leat, nu go buohkain earáin, báidnojuvvon iežas duogážii ja iežas vásáhusaide. Dát addet maid vuođu profešunealla árvvoštallamiidda ja mearrádusaide maid oahpaheaddji dahká čađat gaskka. Váilevaš dihtomielalašvuohta dása sáhttá mielddisbuktit eahpeipmárdusaid, ja maiddái ahte muhtomin orru dego árvvoheapmin atnime ohppiid, vaikko ii lean oaivvilduvvon nu, dahje olggušteapmin ohppiid vuostá. Okta ovdamearka dása sáhttá leat go oahpaheaddji hupmá ovtta oahppái dego son livččii ovddastan muhtin oskku dahje riikka, ja dasa lassin bidjá sutnje iešvuođaid maid oahppi ii dovdda alddis. Oahpaheaddjái mearkkaša profešuvdnaehtalaš iešárvvoštallan ahte son jurddaša ahte gávdnojit áššit maid olmmoš váldá diehttelassan, mat aŋkke eai speadjalaste ohppiid vásáhusaiguin main lea eará vásáhusduogáš.

Oahpaheddjiin lea posišuvdna ja rolla servodagas mii mielddisbuktá ahte sus lea fápmu.

Oahpaheddjiin lea posišuvdna ja rolla servodagas mii mielddisbuktá ahte sus lea fápmu. Oahpaheaddji dahká loahpalaš válljema dan ektui ahte mii galgá dahkkot luohkkálanjas, ja dat lea son guhte galgá árvvoštallat ohppiid.Sihke oahppit ja váhnemat sáhttet vásihit ahte dus gii leat oahpaheaddji, lea ollu fápmu oahppi eallima badjel beaivválaččat ja badjel sin eallima boahtteáiggis. Dát sáhttá hástalit sin oainnu iešheanalašvuođas ja ráđđema iežas eallima badjel. Váhnemat sáhttet vásihit ahte dus gii ovddastat almmolašvuođa ja leat gulahallanolmmoš mánáidsuodjalusain, maiddái lea fápmu badjel sin bearašdili ja dat hástala sin váhnenautoritehta.

Oktavuođadiđolašvuohta

Oahpaheaddji dárbbaša profešuvdnaehtalaš diđolašvuođa iežas rollas “earis geas lea mearkkašupmi” oahppái. Oahpaheaddjidoaibma lea “morálalaš” doaibma (Hansen 2001). Dat mielddisbuktá ahte oahpaheddjiin lea earenoamáš ovddasvástádus ohppiide. Válljejumiin maid sii dahket ja olles sin láhttenvuogis lea dadjamuš mánáide ja nuoraide geaid sii oahpahit ja geaiguin sii doibmet ovttas.

Oahpaheaddji galgá oaidnit ja dohkkehit ovttaskas ohppiid earenoamážin ja mávssolaš olmmožin. Sii galget doarjut ohppiid duohtandahkamis iežaset vejolašvuođaid. Danin mielddisbuktá dát ipmárdus profešuvdnaetihkas maiddái ahte lea dihtomielalaš iežas norbmajáhkuid birra ja áššiid birra maid ovdagihtii lei navdán duohtan, mat sáhttet cakkadit oaidnimis oahppi dárbbuid ja doarjut su vejolašvuođaid.

Gaskavuođadiđolašvuohta ii leat ráddjejuvvon dušše oahpaheaddji-oahppi gaskavuhtii. Maiddái ovttastallamiin bargoustibiiguin dahje váhnemiiguin ferte oahpaheaddji čájehit dohkkeheami ja gudnevuollegašvuođa, vaikko eai leat ovttaoaivilis dahje sis leat goabbatlágan beroštumit.

Institušuvdnadiđolašvuohta

Profešuvdnaetihkka doaimmahuvvo álo juogaman konteavsttas, earret eará skuvlla institušuvnnalaš rámmaid, rutiinnaid ja bargovugiid konteavsttas. Dát rámmat sáhttet ovddidit buriid árvovuođustuvvon válljejumiid dahje dat sáhttet maid leat hehttehussan. Sáhttet go njuolggadusat ja gáibádusat mat galget guoskat buohkaide, duohtavuođas mielddisbuktit vealaheami?

Skuvlla lanjat dahje váilevaš fysalaš deaivvadanbáikkit ja ovttasdoaibmanarenat ohppiidjoavkkuide sáhttet mielddisbuktit ráddjemiid ja olgguštemiid muhtin ohppiin. Movt devdojuvvojit skuvlaseainnit eallimiin? Dahkkojit go oktasašbuđaldeamit nu ahte dat mielddisbuktet ovttasdoaibmama beroškeahttá dálá olbmážiidjoavkkuid? Ja movt doarjut juohke ovttaskas oahppi nu ahte šaddá oassin oktavuođas?

Váilevaš fysalaš deaivvadanbáikkit ja arenat ovttasdoaibmamii ohppiidjoavkkuide, sáhttá buktit ráddjemiid ja olgguštemiid muhtin ohppiin.

Oahpaheaddji profešuvdnaehtalaš gelbbolašvuohta lea maid dan birra ahte sáhttá muitalit jođiheddjiide go oaidná ovttastallamiid main vuohttá vealaheami ja olggušteami. Oahpaheaddji ferte leat mielde váikkuheame ahte doaimmahit oktasaš rahčamiid hukset rievttálaš ja fátmmasteaddji skuvlakultuvrra.

Servodatdiđolašvuohta

Skuvla ii doaimma vakuuma siste, dasa čuhcet áigeguovdilis digaštallamat ja giččut servodatdásis ja dan báidnet sosiála iešguđetláganvuođat ja struktuvrralaš vealaheapmi.

Assás profešuvdnaetihkalaš dihtomielalašvuohta mii lea čadnon ovdagáttuide ja joavkovašolašvuhtii ii ilmma jus ii leat diđolašvuohta das makkár struktuvrralaš nállevealaheapmi, reflekterekeahtes norpmat ja nálliduhttojuvvon sosioekonomalaš earaláganvuođat báidnet skuvlaárgabeaivvi. 

Makkár vásáhusat leat báhcán ohppiide vealaheamis ja olggušteamis, ja movt sáhttet dát vásáhusat dovdot ohppiid iešdovdui ja vuordámušaide skuvlii? Movt lea oahpaheaddji sajádat čadnon su ovdamuniide sohkabeali dihte, sosiála duogážis ja liikeivnnis, ja movt váikkuhit dat ovttasdoaibmamii ohppiiguin ja váhnemiiguin? Dás lea profešuvdnaetihkka čadnon fápmo- ja ovdamunnediđolašvuhtii.

Profešuvdnaehtalaš servodatdiđolašvuohta mearkkaša maid ahte oahpaheaddji ovddida diđolašvuođa das ahte doaibmat rievdadanaktevran, indiviidan ja oassin profešuvdnasearvevuođas.

Mikro-, meso- ja makrodásit

Dássážii leat mii deattuhan iešguđetlágan dimenšuvnnaid oahpaheaddji profešuvdnagelbbolašvuođas go su ovdii bohtet earistanmekanismmatnállevealaheapmi, ja eará mállet joavkovašolašvuođat skuvllas.

Dákkár mekanismmat dáhpáhuvvet servodat- ja institušuvdnadásis, seammás go leat vuođustuvvon oktagaslaš jurddašanminstariidda, miellaguottuide ja láhttenmálliide. Danin lea dehálaš oahpaheddjiide hukset dihtomielalašvuođa dáid dásiid birra ja movt dat doibmet ovttas dilálašvuođain ja dáhpáhusain mat skuvllas dáhpáhuvvet beaivválaččat. Diagrámma masa dát golbma dási leat sárgojuvvon, sáhttet veahkehit analyseret dáhpáhusaid, main ovdagáttot miellaguottut ja vealaheaddji praksisat ihtet albmosii. Dat ahte analyseret gokko okta čuolbma duođas sáhttá “biddjot” sáhttá ovdamearkka dihte váikkuhit dasa ahte eai šatta gaskavuođat mat dušše deattuhit ahte juohke ovttaskas indiviida lea bargan “juoidá bahás”. 

bilde

Illustrasjon av sammenheng mellom samfunn, skole, lærer og elev. Illustrasjon av sammenheng mellom samfunn, skole, lærer og elev.

Okta ovdamearka:

Ovtta oahpaheaddjidieđáhusas muitala okta oahpaheaddji ahte okta joavku mas leat unnitloguálbmotoahppit “olgguštit iežaset” dán skuvllas. Jus dalle atná mikro- meso- ja makroperspektiivvaid, de sáhttá dat veahkehit divvut buriid gažaldagaid ja gávdnat buoret čovdosiid. Nu go dán ovdamearkkas:

  • Lea go unnitloguálbmotjoavku ovdal vásihan ahte sii eai beasa oidnosii, juogo dán skuvllas dahje eará oktavuođain? 
  • Sáhttá go dat ahte ohcalit nubbi nuppi, addit dohkkeheami ja oadjebasvuođa go de ii dárbbaš ballat olgguštuvvot?
  • Movt sáhttet buot oahpaheaddjit váikkuhit dasa ahte buot oahppit vásihit dohkkeheami ja gullevašvuođa?
  • Maid sáhttet oahpaheaddji bargoustibat dahkat dili láhčimii nu ahte šaddá positiivvalaš ovttasdoaibman gaskkal ohppiid geain lea iešguđetlágan duogáš?

Profešuvdnaehtalaš giella

Anker ja earát (2016) čállet “Oahpaheaddji jurddaša profešuvdnaetihka birra, muhto sus váilu dávjá profešunealla giella ehtalaš čuolmmaide. Dat sáhttá mielddisbuktit ahte šaddá váttis čađahit buriid digaštallamiid ovtta kollegia siskkobealde, dakkár áššiid birra mat mielddisbuktet profešuvdnaehtalaš árvvoštallamiid ja mat gáibidit praktihkalaš čovdosiid” (s. 64 – 68).

Ovdamearka maŋimus teakstaoasis deattuha dán čuoččuhusa. Jus ii leat profešuvdnaetihkalaš giella mii veahkeha oahpaheaddji “burgit” váttis dilálašvuođaid ja hástaleaddji dáhpáhusaid, de lassána vejolašvuohta ahte ovttaskas oahpaheaddji, dahje skuvla institušuvdnan, dohppejit ráŋggáštanvuđot čovdosiidda mat doibmet dušše oanehit áiggi. Dalle báhcet dat čiekŋalit ákkat, maiddái dat systemalaš ákkat, gieđahalakeahttá.

Referánssat ja eanet lohkan:

Afdal, H. (2014). Det gode og det rette i profesjonsutøvelsen. Et diskursanalytisk blikk på utviklingen av Lærerprofesjonens etiske plattform. I: Afdal, G., Røthing, Å., Schjetne, E. (red.). Empirisk etikk i pedagogiske praksiser: artikulasjon, forstyrrelse, ekspansjon. Oslo: Cappelen Damm.

Anker, H., Afdal, N., Johannesen, E. Schjetne og G. Afdal (2016). Et språk for etikk: Læreres profesjonsetiske forståelser og praksis. I BEDRE SKOLE NR 2/2016

Hansen, D. (2001). Teaching as a moral activity. In V. Richardson (Ed.) Handbook of research on teaching, 4th ed. (826–857). Washington, DC: AERA.