Hopp til hovedinnhold
Faageteeksth jïh bæjhkoehtimmiehFaagetjaalegh
Unnebelåhkoeidentiteete jïh jïjtjeåehpiedehteme
Faageteekste

Unnebelåhkoeidentiteete jïh jïjtjeåehpiedehteme

Teemah

  • Identiteete, gellievoete jïh gïese akt govlehtovvedh

Rïektes geajnoeh

Daajehtse identiteete båata latijnen baakoste idem (dïhte seamma). Identiteete maahta «dïhte seamma» årrodh guektienlaakan: akte persovneles identiteete jïh dåehkieidentiteete. Jalhts mijjieh uvtemes unnebelåhkoeidentiteetese ussjedibie goh dåehkieidentiteete, unnebelåhkoeidentiteete aaj persovneles. Evtiedimmie persovneles identiteeteste jïh dåehkieidentiteeteste leah sinsætnan vïedteldihkie, jïh dovne sinsitniem lissehte jïh leah jearohke sinsitneste. Dåehkieidentiteetem relasjovnesne åådtje jeatjah dåehkiejgujmie: Gieh mijjieh viertiestamme mubpiejgujmie?

Unnebelåhkoeidentiteete

Konsekvensh åejvieladtji politihkeste lea joekehtslaakan leajhtadimmiem nöörjen åejvieladtjide jïh byögkeles institusjovnide tsööpkeme.


Gosse unnebelåhkoedåehkieh tjïelkelaakan ålkoestamme sjidtieh jienebelåhkoen ektievoeten åssjaldahki sistie, jallh ektievoeten åssjaldahki sïjse noerhkesuvvieh, ovmessie unnebelåhkoestrategijh båetieh goh reaksjovne dåehkiestatusasse man mietie jienebelåhkoen unnebelåhkoepolitihke lea hammoedamme. Ada Engebrigtsen lea golme jïjtjereerije unnebelåhkoestrategijh åehpiedahteme jienebelåhkoen sosijaale stigman vööste, jïh vuarjasjimmie unnebelåhkoeidentiteeteste goh ij-legitijme (Engebrigtsen 1992). Dïhte voestes strategije maam neebnie lea privaate, vielie jallh vaenebe tjeakoes identiteetem tseegkedh, mij uvtemes vååjnesasse båata laavenjostosne indivijdigujmie seamma dåehkeste. Jeatjah strategije lea identiteetem målsodh jïh dam etnihkeles ektiedimmiem nyöjhkedh. Gåalmede strategije lea etnikeles konsolidereme. Dïhte minngemes maahta vååjnesasse båetedh joekehtslaakan – goh politihkeles gæmhpoen tjïrrh jallh akten integreeremeprosessen tjïrrh mij seamma tïjjen fokusem åtna religijööse, kulturelle jïh aerpievuekien sjïerevoeth gorredidh (integreereme). Maahta aaj vååjnedh goh gaskesem jienebelåhkojne giehpiedidh (jïjtjeekskludeereme).


Almetjh baajnehtamme sjidtieh dehtie kultuvreste mesnie byjjenieh, naakede mij viehkehte vuajnoeh, daajroem jïh dahkoeh baajnehtidh. Men gosse akte indivijde sov identiteetem molse jïh nyöjhkoe, unnebelåhkoeidentiteete maahta vuestiekultuvrine sjïdtedh mij opposisjovnine båata «veertekultuvrese». Gosse jienebelåhkoeseabradahke politihkem jïh praksisem tseegkie sov toelhkestimmiej gaavhtan seabradahkeste, unnebelåhkoedåehkieh sijjen praksisem toelhkestieh dååjrehtimmiej mietie jienebelåhkoepraksisinie. Jeatjah baakoejgujmie histovrije lea vihkielåbpoe goh laantesne orreme vielie goh tjuetie jaepieh. Konsekvensh åejvieladtji politihkeste lea jienebh dåehkieh eah nöörjen åejvieladtjh jïh byögkeles institusjovnh leajhtedh, jïh ovmessie strategijh unnebelåhkoedåehkide vadteme stoerreseabradahkine jïh unnebelåhkoeidentiteetine ektine. Annje stoerre skepsise nöörjen staatese, jïh daate voerkesvoete orre boelvide jåarhka (kumulatijve sïerredimmie), jïh vihkeles bielie sjædta dåehkieidentiteeteste jïh dåehkievoerkesvoeteste (Midtbøen jïh Lidén 2015). Reaktah nuhtedh lea seamma goh laavenjostoem aelkedh nöörjen åejvieladtjigujmie jïh byögkeles institusjovnigujmie, akte laavenjostoe byråkrateles systeemine mij joekehtslaakan vïedteldihkie sjædta sïerredimmine, registreereminie jïh daaresjimmine.

Såemies almetjh dååjroeh salkehtimmieh staateles daaresjimmiej bïjre, jïh tsåatskelesvoete jïjtse unnebelåhkoen bïjre goh mij akt persovneles mij byöroe byögkelesvoeten ålkolen årrodh, mearan jeatjebh vienhtieh daate byöroe vååjnesasse båetedh

Seamma tijjen maahta vååjnedh goh lissiehtamme statuse aalkoeåålmeginie jïh nasjonaale unnebelåhkojne årrodh, gosse nöörjen åejvieladtjh salkehtimmiejgujmie båetieh jïh åvtetje aejkien daaresjimmieh gaatelessjieh (jïh dan mænngan maaksoeh /institusjovnh/mojhtesemïerhkh båetieh) leah hijven effektem vadteme. Organiseereme jïh vuastalimmie åejvieladtji unnebelåhkoepolitihken vööste,guhkies aerpievuekieh utnieh saemiej jïh dåehkiej gaskem mah 1998 raejeste statusem åtneme goh nasjonaale unnebelåhkoeh. Læjhkan vååjnoe goh statuse lea lissiehtamme organiseeremem jïh tjïelkebe gïelem vadteme aamhtesinie mah leah unnebelåhkoej jïh dej kultuvren bïjre, tseegkeminie siebreste Romsk råd goh minngemes siebrie. Læjhkan, vaallah daesnie maahta jiehtedh effekte lea aktelaaketje. Såemies dåehkiej luvnie daate såarhts tsåatskelesvoete vigkieh sjugniedamme dåehkiej sisnie, mennie mieresne dah sijhtieh tsåatskelesvoetem jïjtsh åvtetje aejkien bïjre jïh statusen bïjre utnedh daan biejjien. Muvhth dååjroeh salkehtimmieh staateles daaresjimmiej bïjre jïh tsåatskelesvoete jïjtse unnebelåhkoen bïjre goh mij akt persovneles maam byögkelesvoeten tjelmieh eah byörh vuejnedh, mearan jeatjebh vienhtieh daate byöroe tjoevkesasse båetedh.


Jïjtjerepresentasjovne

Vihkielommes aspekte jïjtjerepresentasjovnine lea evtiedimmiem tjïertestidh jieniebinie otnjegisnie tïjje doekoe juktie gellievoetem unnebelåhkoedåehkiej sisnie tjïertestidh

Maahta identiteetem guarkedh goh mij akt maam åtna / lea (essensialistiske), jallh mij akt maam sjugnede / dorje (konstruktivistiske). Dannie ektiedimmesne amma etnihkeles identiteete mij vihties sjædta jallh mij akt maam jïjtje hammode. Jalhts aerpievuekieh, histovrije jïh kultuvrehistovrijes sjiere væhta maehtieh vihkeles bieline unnebelåhkoeidentiteeteste årrodh, daah aspekth eah leah dåehkiej sjaavnjoej mietie guktie dah sijhtieh representeereme sjidtedh stoerreseabradahkesne (skuvlh, byögkeles institusjovnh, gåetie – jïh barkoemaarkede jïh vielie). Sijjeste statiske stereotypijh kulturelle jïh histovrijes aerpievuekiej mietie mah maehtieh essensialiseereme steegkeldh åssjaldahkh vedtedh, dïhte vihkielommes aspekte jïjtjerepresentasjovnesne lea evtiedimmiem tjïertestidh gelline otnjeginie tïjje doekoe, juktie gellievoetem unnebelåhkoej sisnie tjïertestidh.

Gellievoeteaspekte akten vihkeles haestiemasse tjuvtjede statusine goh nasjonaale unnebelåhkoe. Vihkele åejvieladtjh jïh stoerreseabradahke tjïelkelaakan daejrieh statuse goh aalkoeåålmege jïh nasjonaale unnebelåhkoe ij oktegh gaajhkh haestemh unnebelåhkoejieleden bïjre Nöörjesne loeth, naakede mij tjïelkelaakan vååjnesasse bööti stoerredigkieproposisjovnen govlehtimmielahtestimmine nr 80. 1999.Jienebh unnebelåhkoeorganisasjovnh lin jueriedisnie dagkeres statusasse. Naakede destie mij neebnesovvi lij dah bïllin tjïelkestehteme destie edtji dåehkide eantan vielie geerestidh staatenårroji reaktijste jïh dïedtijste, jïh dan gaavhtan idtjin sïjhth seammalaakan vuajnalgidh goh jeatjah årrojh seabradahkesne, jïh statuse sijhti joekehtsvoeth defineeredh jïh tjïertestidh. (Assimilering og motstand, NOU: 7 2015).

Essensialiseereme jienebelåhkoste jïh jïjtjeessensialiseereme unnebelåhkojste, dahkoenuepide gellievoetese gaertjiedieh dovne don individuelle identiteetese jïh dåehkieidentiteetese

Tjuara lahtesidie vuejnedh goh joekoen sjyöhtehke. Desnie gusnie jienebelåhkoeseabradahke daan biejjien lea multikulturelle seabradahkesne tseegkesovveme, dåajvoejgujmie urrebe sïjsevaanterdæjjadåehkieh jïjtjemse seabradahken njoelkedasside sjïehtedieh, statuse goh nasjonaale unnebelåhkoe tjïerteste datne leah mij akt jeatjah. Krïevenasse autensiteeten, tjïelkevoeten jïh homogeniteeten bïjre kultuvresne, gaavnedimmiemierine sjædta jienebelåhkoen årroji jïh unnebelåhkoen dåehkiej gaskem. Sjiere reaktah gïelese jïh kultuvrese aktem essensialiseeremem åejvieladtji bieleste, jïh jïjtjeessensialiseeremem unnebelåhkoste dan åvteste sjïere reaktah, men ij aajkojne, dahkoenuepide gellievoetese gaertjede dovne ektiedamme don individuelle identiteetese jïh dåehkieidentiteetese.