Hopp til hovedinnhold
Fágačállosat ja almmuheamitFágaartihkkalat
Ovdagáttut hástalit skuvlla ja demokratiija
Fáddáteaksta

Ovdagáttut hástalit skuvlla ja demokratiija

Ovdagáttut ja joavkovašuheamit leat hástalussan skuvlii máŋgga dásis: Loavkašuhttimiid rájes luohkkálanjas gitta skuvlla ulbmilii ráhkkanahttit ohppiid oassálastit ihttábeaivvi servodahkii.

Vuosttažettiin lea dan birra sáhka ahte skuvllas lea geatnegasvuohta bargat aktiivvalaččat ovddidandihti buori sosiála birrasa. Oahpahuslága mielde galgá juohke ovttaskas oahppi beassat dovdat oadjebasvuođa ja gullevašvuođa. Ovdagáttut ja joavkovašolašvuohta doaibmet dan sadjái olggušteaddjin ja huksejit eahpedorvvolašvuođa. Go joavkovašolašvuohta ilbmana loavkideaddji sániid bokte dahje dakkár daguid bokte, de lea oahpaheddjiin dieđihan- ja doaimmahangeatnegasvuohta, ja skuvllas galget leat rutiinnat das maid jođiheaddjit ja oahpaheaddjit dalle galget dahkat. 

Nuppádassii leat oahppit maid friddjaáiggis oassálastit servodagas, faláštallamiid bokte, neahtas, sosiála lágidemiin jna. Skuvllas lea rolla mas galgá báidnit ohppiid searvadahttit ja oassálastit gudnevuollegašvuođain maiddái dain doaimmain, vaikko skuvlla formála gáibádusat eai leat lihka nannosat dakkár dilálašvuođain go oahpahusdilis.

Goalmmádassii lea skuvlla áigumuš váikkuhit dasa ahte oahppit háhket alcceset árvvuid, miellaguottuid, máhtu ja attáldagaid mat dárbbašuvvojit ihttá beaivvi servodaga oassálastimis. Oahpahuslágas čuožžu dán birra meastta poehtalaččat, ahte: “Oahpahus skuvllas ja oahppofitnodagain galgá, ovttasbarggus ruovttus ja doppe ipmárdusain, rahpat uvssaid máilbmái ja boahtteáigái [...].” Máŋga čoavddasáni namuhuvvojit ulbmilparagráfas, earret eará ahte oahppi galgá oahppat jurddašit kritihkalaččat, ja bargat ehtalaččat, ja maid ahte oahpahus galgá ovddidit demokratiija, dásseárvvu ja dieđalaš jurddašeami.

Skolens plikt til å skape et godt miljø

Elevene har rett til et godt og trygt skolemiljø, og skolen skal ha nulltoleranse mot krenking (se opplæringsloven kapittel 9). Skuvlla geatnegasvuohta hukset buori birrasa

Ohppiin lea riekti buori ja oadjebas skuvlabirrasii, ja skuvla ii galgga dohkkehit naga ge gudnehuhttima (---geahča oahpahuslága 9a kapihttala) . Ovddasvástádus dása lea skuvllas ja oahpaheddjiin. Rektoris lea ovddasvástádus dasa ahte skuvla bargá heaittekeahttá ja systemáhtalaččat olahit áigumuša oažžut buori skuvlabirrasa. Buohkain geat barget skuvllas, lea geatnegasvuohta čuovvut mielde, bissehit gudnehuhttimiid ja dieđihit rektorii jus ballet ahte muhtin oahppis ii leat buorre dilli. Gudnehuhttima definišuvdna lea viiddis. Oahpahuslágas namuhuvvojit givssideapmi, veahkaváldin, vealaheapmi ja bilkideapmi ovdamearkan, muhto gudnehuhttimii gullet maid rihkkumat mat eai leat nu duođalaččat. Kritihkalaš dajahusat dahje vuostemielalašvuohta eai gal rehkenastojuvvo gudnehuhttimin.

Oahpahusdirektoráhta johtočállosis 3-2017 gávdnabehtet čielgasit njuolggadusaid skuvlla bargui buvttadit buori skuvlabirrasa ja njuolggadusaid bargui gudnehuhttima vuostá.

Buohkain geat barget skuvllas lea aktivitehtageatnegasvuohta

Geatnegasvuohta guoská buohkaide geat leat bálkáhuvvon skuvllas – oahpaheaddjit, jođiheaddjit dahje olbmot geain lea vaikko makkár eará doaibma (kántorbargit, viessohoaiddárat jna.). Buohkain lea geatnegasvuohta dahkat juoidá jus oidnet dahje ballet ahte dáhpáhuvvá juogalágan loavkašuhttin dajademiid dahje daguid bokte. Meannudangeatnegasvuohta mearkkaša ahte sii galget guorahallat ášši, dieđihit skuvlajođiheddjiide ja maiddái mannat njuolga lusa jus dat lea vejolaš ii ge mielddisbuvtte ahte dat manná iežas sihkarvuođa ovdii.

Ohppiin lea vuoigatvuohta skuvlabirrasii gos eai leat ovdagáttuid dahje joavkovašolašvuođa dihte gudnehuhttimat.

Ohppiin lea nappo vuoigatvuohta skuvlabirrasii gos eai leat ovdagáttuid dahje joavkovašolašvuođa dihte gudnehuhttimat. Jus skuvla galgá nagodit sihkkarastit dan, de ferte oahpaheddjiin leat gelbbolašvuohta dovddastit go dadjamušat dahje dagut leat loavkašuhtti, ja diehtit movt daid buoremusat eastada. Skuvllain fertejit leat sihke buorit ja bures gulahallojuvvon rutiinnat movt gieđahallat áššiid, muhto maiddái buorre systemáhtalaš ja guhkesáigge eastadanbargu dákkár mállet gudnehuhttiimiid ektui. 

Subjektiivvalaš vásáhus luvve aktivitehtageatnegasvuođa

Aktivitehtageatnegasvuohta luvvejuvvo oahppi iežas vásáhusas go ii leat buorre dilli skuvllas. Dát lea dehálaš prinsihppa maiddái das mii guoská ovdagáttuide ja joavkovašolašvuhtii. Ovdamearkka dihte ii sáhte okta oahpaheaddji dadjat muhttimii gii dovdá ahte su bilkidit leat kristtalažžan, ahte “eai sii dainna oaivvildan maide” dahje ahte “dien don gal fertet gierdat, ii diet lean gal nu vearrái”. Dákkár duššindahkan ohppiid vásáhusain ii leat lágalaččat riekta.

Oahpahuslága mielde lea álo ovttaskas oahppi vásáhus dat mii lea vuolggasadjin. Eai jođiheaddjit eai ge oahpaheaddjit sáhte dárkkodit ovtta oahppi vásáhusa loavkašuhttimis.

Lea hui gáibideaddji árvvoštallat sihke duohtavuođadási ja reagerenmálle dakkár dilálašvuođas mas lea sáhka loavkašuhttimiid birra, ja eaktuda ahte máŋggat bealit váldojuvvojit mielde árvvoštallamii. Sáddejeaddji áigumuša árvvoštallan sáhttá leat mearkkašahtti go galgá mearridit reagerema. Ovdamearkka dihte sáhttá roahkka jurddašuvvot ahte 8.luohká oahppi ii sihkkarit ipmir čiekŋaleappot maid “juvddálaš” cielossátnin mearkkaša. Dalle ferte diehttelasat reakšuvdna maid leat eará go dalle go lea čielggas ahte sáddejeaddji diehtá ja dovdá sisdoalu loavkašuhtti sániin maid dadjá.

Historjjálaš ja áigeguovdilis konteaksta dahká ahte oahpaheaddji sáhttá válljet dahkat juoidá vel dalle nai go sáddejeaddji dahje vuostáiváldi eaba ipmir sisdoalu das mii daddjo. Okta ovdamearka lea hoahkan maid okta oahpaheaddji lea gullan su ohppiin: “Gielis, gielis, duolva sigøynar”. Dás gaskkustuvvo jurddačoahkkádus mii viidásetfievrrida boares ovdagáttuid rom/ sigøynariid birra, ja dákkáriid háliida skuvla eastadit ja ferte danin váldit duođalaččat.

Dat sáhttá dáhpáhuvvat ahte ohppiid mielas lea duođalaš go dákkáriid hohket su maŋŋái. Muhto sáhttá maid dáhpáhuvvat ahte hohkkojuvvo geahppamielain, ja dilálašvuođas mas ii oktage namuhuvvon joavkkus leat das. Dalle ii leat sensor rievttes geaidnu, muhto baicca ságastallan mii sáhttá hukset reflekšuvnnaid.

Skuvlla ovddasvástádus bargat dásseárvvu ovdii ja vealaheami vuostá

Go skuvllas bargá, de lea dehálaš dovdat Dásseárvo- ja vealahanlága. Láhka gusto buot servodatsurggiin, ja deattuha ahte lea lobiheapme vealahit, eará ládje meannudit, dahje bilkidit nuppi earret eará sohkabeali, čearddalašvuođa, oskku, eallinoainnu, doaibmanváttisvuođaid, seksuála soju, sohkabealeidentitehta dahje sohkabealedovddaheami dihte. Čearddalašvuohta čadno sihke nationála vuolgagii, šaddanvuolgagii, liikeivdnái ja gillii. 

Láhka deattuha maid garrasit ahte ii leat lohpi searvat, dahje bagadit nuppi, givssidit dahje vealahit. Láhka lea nappo áibbas čielggas go deattuha ahte lea buot ovttaskas olbmuid ovddasvástádus bisuhit servodaga mas dásseárvu lea vuođđoprinsihppan.

Jus okta oahppi dahje váhnen dieđiha skuvlii ahte vásihit vealaheami, de lea skuvllas geatnegasvuohta dakka viđe čuovvolit ášši, guorahallat diliid ja árvvoštallat movt ášši sáhttá buoremusat gieđahallat. Vaikko givssideapmi dáhpáhuvvá ohppiid gaskkas, de lea aŋkke skuvla mii sáhttá rihkkut lága go ii čuovvol ášši jus leat ožžon dieđu váttis diliid birra.

Sáhttá leat hui ávkkálaš geavahit dákkár lága vuođđun go árvvoštallá dákkár áššiid ovttas ohppiiguin skuvllas. Maid dat mearkkaša praksisas ahte čuovvut dán lága? Manin lea dehálaš presiseret dáid prinsihpaid ovtta lágas, ja movt sáhttet buohkat leat mielde hukseme servodaga mas ii gávdno givssideapmi dahje vealaheapmi?

Girjjálašvuohta

Opplæringsloven § 9a (1998)

Udir Rundskriv Skolemiljø (2017) Utdanningsdirektoratets Rundskriv om Skolemiljø (Udir-3-2017). Oppdatert oktober 2022. Hentet juni 2023. https://www.udir.no/regelverkstolkninger/opplaring/Laringsmiljo/skolemiljo-udir-3-2017