Rïektes geajnoeh
Barkoeboelhken bïjre
Ulmie
- Daajroem åadtjodh maanaj reaktan bïjre soptsestidh jïh govlesovvedh.
- Aehpiej bijjeli ussjedadtedh mah leah vïedteldihkie daejtie reaktide.
Boelhke Maanakonvensjovnen artihkelem 12 jïh 13 våaroeminie åtna: Maanaj reakta sov mïelem jiehtedh jïh govlesovvedh jïh maanaj reakta frijjevoetem utnedh soptsestidh. Learohkh åadtjoeh gyhtjelassi bïjre soptsestalledh mah leah vïedteldihkie daejtie reaktide jïh haarjanidh dejtie åtnose vaeltedh.
Maahta abpe boelhkem tjïrrehtidh jallh maahta aktegshaarjanimmieh veeljedh. Haarjanimmieh dovne smaavedaltesasse jïh gaskedaltesasse sjiehtieh. Dejtie båarasommes learoehkidie gaskedaltesisnie ööhpehtimmieboelhke Soptsestimmiereakta: Maam mïelide dïhte dutnjien åtna? maahta gïengelåbpoe ussjedadtemh soptsestimmiereaktan aehpiej bïjre vedtedh.
Tjïrrehtimmie
EN:n maanakonvensjovnen
Aelkieh boelhkem soptsesinie EN:n maanakonvensjovnen histovrijen bïjre jïh konvensjovnen sisvegen bïjre. Nuhtjh vuesiehtimmien gaavhtan EN-sambanden needtesæjroeh jallh jeatjah learoevierhtieh teeman bïjre. Soptsesth learoehkidie daanbien edtjieh joekoen göökte reaktaj bïjre barkedh maanaj ållesth reaktijste daennie konvensjovnesne: artihkele 12 - maanaj reakta sijjen mïelem jiehtedh jïh artihkele 13 – maanaj soptsestimmiereakta.
Soptsesth learoehkidie maam daah reaktah sijhtieh jiehtedh, vuesiehtimmien gaavhtan:
«EN:n Maanakonvensjovnesne tjåådtje gaajhkh maanah reaktam utnieh jiehtedh maam mielieh, jïh govlesovvedh gosse aamhtesh mah leah dej bïjre. Aaj tjåådtje maanah, eevre goh geerve almetjh, soptsestimmiereaktam utnieh. Daate sæjhta jiehtedh dej leah reaktah jïjtsh mïelh utnedh, jïh maehtieh dejtie mïelide reegkesligke jiehtedh jis sijhtieh. Jalhts dej leah soptsestimmiereakta, dellie læjhkan naakede maam eah luhpie utnieh jiehtedh. Vuesiehtimmien gaavhtan luhpehts irhkedh, håvhtadidh jïh pryövedh jeatjabidie baajnehtidh luhpehts aath darjodh. Jaepien 2003 reaktah Maanakonvensjovnesne bieline sjïdtin Nöörjen laakijste – dan vihkele daah reaktah.»
Ussjedadtemelaavenjasse – darjode åssjaldahkekaarhtem ektesne klaassesne
Darjode åssjaldahkekaarhtem /Padlet ektesne. Gaajhkh learohkh raeriestimmiejgujmie båetieh mænngan voestegh oktegh daej gyhtjelassi bijjeli ussjedamme:
- Mij lea mïele? Man bïjre manne maam akt mïelem?
- Mah aamhtesh mov jieliedisnie, gåetesne, skuvleaarkebiejjien jallh seabradahkesne, leah vihkele munnjien?
Soptsestidie dan mænngan mieriej bïjre taavlesne, nuhtjede doh gyhtjelassh mah klaassen ussjedadtemenjeaptjan sjiehtieh:
- Guhte daejstie aamhtesijstie tuhtjede vihkele maehtedh man akt bïjre jiehtedh jeatjabidie? Mannasinie?
- Maanaj lea reakta govlesovvedh. Mij sæjhta jiehtedh govlesovvedh? Dïhte seamma goh moenedh?
- Mij daerpies jis edtja daejnie aamhtesinie govlesovvedh? (Mij tjuara jeahtasovvedh – gusnie, guktie? Gïeh tjuerieh goltelidh? Mij tjuara heannadidh?)
- Guktie jielede lij orreme gåetesne jïh skuvlesne, jis maanah idtjin soptsestimmiereaktam
- Guktie veartene (jallh Nöörje) vååjneme soptsestimmiereaktan namhtah?
Darjome 1: Sokratesen golme sijlehkh
- 1
Lohkh soptsesen Sokratesen golme sijlehki bïjre learoehkidie.
1. Lohkh soptsesen Sokratesen golme sijlehki bïjre learoehkidie.
Sokrates' tre siler
Sokrates' tre siler - Plakat
FijleTjaatsegeSokrates' tre siler - Plakat
Nuhtjh maaje doh lohkemestrategijh mejgujmie klaasse sïejhmemes barkeminie, men hoksh tjöödtjestidh mearan berkieh jïh tjïelkesth baakoetjïerth, guktie gaajhkesh soptsesem guarkoeh.
- 2
Soptsestallede soptsesen bïjre:
2. Soptsestallede soptsesen bïjre:
- Man bïjre soptsese?
- Mij lea doh golme sijlehkh: Man bijjelen Sokrates sæjhta ålma edtja ussjedidh åvtelen maam akt soptseste?
- Doh golme sijlehkh maehtieh nuhteligs årrodh mijjese aarkebiejjien?
- Maehtede jeatjah sijlehkh måjhtajidh mejtie maahta jallh byöroe nuhtjedh åvtelen maam akt soptseste?
- Byöroe jaavoe gaajhkide sijlehkidie vaestiedidh, juktie man akt bïjre soptsestidh /sov mïelem jiehtedh?
- Doh golme sijlehkh seamma vihkele? Mannasinie, mannasinie ij? Guhte dejstie vielie jallh vaenebe vihkele mubpijste?
- 3
Ussjedadth learoehkigujmie;
3. Ussjedadth learoehkigujmie;
- Mah såarhts jiehtegh maehtieh luhpies årrodh, men mejtie byöroe baajedh årrodh jiehtedh?
- Gåessie maahta daerpies årrodh sov mïelem jiehtedh, jalhts jeatjebh maehtieh håjnan jallh haarmese sjïdtedh?
- Man bijjelen byöroe ussjedidh jis sæjhta maam akt jiehtedh, jalhts daajra jeatjebh maehtieh haarmese jallh håjnan sjïdtedh?
Darjome 2: laavlome «Ropert»
Goltelh laavloemasse «Ropert» maam Tuva Syvertsen lååvle (Redd barna: Reaktaslåahte), goltelh dam göökth:
“Ropert” med Tuva Syvertsen (Redd barna: Rettighetsslottet)
Soptsestidie ektesne teeksten bïjre:
- Man bïjre laavlome?
- Man bïjre maanah tjåarvoeh? Giejtie tjåarvoeh?
- Mij tjåarvoje – jïh mannasinie maanah dagkerem daarpesjieh?
- Maam vïenhtede mïele lea daesnie; «doh geerve almetjh stoerre bieljieh utnieh, men rovnege man nåakelaakan dah guvlieh?»
- Laavloemisnie laavloeh «mijjieh tjåarvobe goske govlesovvebe jïh naakede dorjesåvva». Mij sæjhta jiehtedh maanah govlesuvvieh; dïhte seamma goh maanah åadtjoeh moenedh?
- Gåessie vihkele geerve almetjh maanide goltelieh, jïh mah såemies aejkien daate ij leah dan vihkele?
- Maam datne lih sïjhtebe tjåarvodh dejtie geerve almetjidie gåetesne, skuvlesne jallh seabradahkesne, jis datne tjåarvojem åadtjoeh?
Vedtieh barkoeaarhkem «Mov mïele» jïh baajh learoehkidie tjaeledh mij lea vihkele dejtie soptsestidh feeltine. Doh nööremes learohkh maehtieh maaje guvviedidh sijjeste tjaeledh. Baajh dejtie sijjen aamhtesh mubpiejgujmie juekedh. Soptsesth såemies daejstie aamhtesi bïjre, jïh baajh dejtie åssjalommesigujmie båetedh guktie maanah maehtieh dejtie soptsestidh guktie govlesuvvieh. Viehkehth aaj learoehkidie ussjedadtedh ovmessie reaksjovni bïjre destie maam maanah leah jeahteme: Maam sijhtieh jaksedh? Gïeh baajnehtamme sjidtieh? Mij sjugniehtåvva jis eah govlesovvh? Juktie daej aamhtesigujmie guhkiebasse barkedh, vuartesjh raeriestimmieh vuelielisnie.
Arbeidsark - Min mening
Guhkiebasse barkoe
Guhkiebasse barkoe
- Darjode vïedtjeplaerieh, plakaath jallh multimodale/digitaale teeksth teeman bïjre. Baajh learoehkidie pryövedh definisjovnh, vuesiehtimmieh jïh guvvieh/teeksth gaavnedh mah maehtieh teemam illustreeredh.
- Barkede teekstetjaelieminie. Baajh learohkh teeksth teeman bïjre tjaeledh, dej sjangeri sisnjeli mah sjiehtieh don barkose mejnie barkeminie (vuesiehtimmien gaavhtan saemienfaagese).
- Baajh learohkh tjaalegh seedtedh plaaran Aftenposten Si;D, learoehkeraaran jallh dovne skuvlen åvtehkidie jallh politihkeridie? Barkede tjaalegigujmie goh ektietjaeleme klaassesne jallh dåehkine, jallh goh akti akti barkoe.
- Haarjenh laavlomem «Ropert» laavlodh. Darjode musihkevidejovem jallh digitaale soptsesem (baantedh klaassen jïjtse versjovnem jallh nuhtjh originaalem). Gaavnede guvvieh mah soptsestimmiereaktam jïh maanaj reaktam govlesovvedh vuesiehtieh, jallh baajede learoehkidie tsiehkieh jallh teeksth darjodh jallh guvviedidh mah teemese sjiehtieh.
- Nuhtjede barkoeaarhkem Sokratesen golme sijlehkh juktie vuesiehtidh guktie joekehts jiehtegh maehtieh sijlesovvedh viehkine sijlehkijstie. Baajh learoehkidie dåehkine barkedh jallh darjoeh haarjanimmiem ektesne. Baajh learoehkidie raeriestimmiejgujmie jiehtiegidie båetedh mejtie sijhtieh sijledh, maaje jïjtsh dååjrehtimmiej jallh sjyöhtehke tsiehkiej mietie, jïh vuarjasjidie ektesne mejtie jiehtegh sijlehkidie vaesieh. Soptsestidie sjïerelaakan jiehtegi bïjre mah eah gaajhkh sijlehkh vaesieh, jïh mejtie læjhkan maahta vihkele jïh reaktoe årrodh dejgujmie båetedh.