Hopp til hovedinnholdFor Dembra skoler | Dembra
Ööhpehtimmieboelhke45 - 120 min
Maanaskuvle Mov gïele
Demokratije, meatanårrojevoete jïh faamoedehtemeDaajroe jïh laejhtehks ussjedimmie
Ulmie
- Daajroem åadtjodh maanaj reaktan bïjre soptsestidh jïh govlesovvedh.
- Aehpiej bijjeli ussjedadtedh mah leah vïedteldihkie daejtie reaktide.
Darjome30 - 90 min
MaanaskuvleNoereskuvleJåarhkeskuvle Daajehtsehaarjanimmie – mij dïhte?
Ööhpehtimmieboelhke30 - 60 min
NoereskuvleJåarhkeskuvleJïlleskuvle jïh universiteete «Gaajhke maam juekebe»
Ööhpehtimmieboelhke60 - 120 min
Maanaskuvle Doh tjelmehts ålmah jïh elefaante: Mubpiej perspektijvem vaeltedh
Daajroe jïh laejhtehks ussjedimmie
Ulmie
- Ussjedadteme guktie joekehts almetjh maehtieh seamma aamhtesem joekehtslaakan guarkedh. Haarjanidh mubpiej perspektijvem vaeltedh jïh aamhtesem vuejnedh joekehts bielijste.
Darjome30 - 60 min
MaanaskuvleNoereskuvle Akte almetje – akte naestie
Øvelsen lar elevene utforske egen identitet og selvforståelse.
Ööhpehtimmieboelhke45 - 60 min
Maanaskuvle Måelliebaakoeh jïh negatijve gïeleåtnoe
Åvtelhaarvoeh jïh dåehkieussjedimmie
Ulmie
- Ussjedadteme fåantoej jïh illedahki bijjeli negatijve gïeleåtnoste. Voerkesvoete jïjtse ulmien bïjre dïsse mij lea jååhkesjamme gïeleåtnoe klaassesne.
Darjome30 - 60 min
MaanaskuvleNoereskuvleJåarhkeskuvle Aarkebiejjien tjïertevidtjie?
Darjome45 - 60 min
Maanaskuvle Væjsehke jiehtedh? Gïele mij mubpide baajnehte.
Tjïertevidtjie jïh jeatjah konkreete haestemh
Darjome30 - 90 min
JåarhkeskuvleProfesjovneektievoeteJïlleskuvle jïh universiteete Akte sïlle åvtese
Darjome30 - 45 min
Maanaskuvle Identiteetehaarjanimmie
Denne øvelsen åpner for å bli kjent med seg selv og medelever. Det er også en øvelse i å fortelle om...
Identiteete, gellievoete jïh gïese akt govlehtovvedh
Ööhpehtimmieboelhke90 - 150 min
Jïlleskuvle jïh universiteeteProfesjovneektievoete Naeliedehteme jïh ööhpehtimmie
Pedagogihke jïh didaktihke
Ööhpehtimmieboelhke30 - 59 min
Jåarhkeskuvle «The danger of a single story» - åarjelsaemiengïelese
Daajroe jïh laejhtehks ussjedimmie
Ulmie
- Learohkh /studeenth ussjededtieh guktie åvtelhaarvoeh jïh stereotypijh maehtieh jïjtjemse evtiedidh jïh veaksahkåbpoe sjïdtedh. Dah voerkesvoetem jïjtsh åvtelhaarvoej bïjre evtiedieh.
Ööhpehtimmieboelhke30 - 90 min
ProfesjovneektievoeteJïlleskuvle jïh universiteete Lahtesh åvtelhaarvojne skuvlebyjresisnie -maam darjobe?
Åvtelhaarvoeh jïh dåehkieussjedimmie
Darjome30 - 60 min
MaanaskuvleNoereskuvleJåarhkeskuvle Mij sæjhta jiehtedh nöörjen årrodh?
Ööhpehtimmieboelhke45 - 60 min
MaanaskuvleNoereskuvleJåarhkeskuvle Måelliebaakoemoere
Tjïertevidtjie jïh jeatjah konkreete haestemh
Ulmie
- Goerkese ihke daajehtsh eah iktesth seamma mïelem utnieh gaajhkesidie, sisvege daajehtsinie maahta jorkesidh tïjje doekoe, jïh hijven tjïelkestehtedh maam jïjtje daajehtsen sïjse beaja.
Åvtelhaarvoeh jïh dåehkieussjedimmie
Ulmie
- Haarjanimmie edtja ussjedadtemasse skreejrehtidh stereotypiji jïh åvtelhaarvoej bïjre.
Øvelsen lar elevene utforske egen identitet og selvforståelse.
Ulmie
- Voerkesvoetem evtiedidh jïjtse jïh mubpiej identiteetese.
Øvelsen legger opp til diskusjon om en rekke utsagn og hendelser, fra tydelige rasistiske hendelser ...
Tjïertevidtjie jïh jeatjah konkreete haestemh
Øvelsen legger opp til diskusjon om en rekke utsagn og hendelser, fra tydelige rasistiske hendelser til utsagn som ikke er direkte rasistiske.
Ulmie
- Learohkh edtjieh ussjedadtedh guktie maahta ovmessie lahtesh guarkedh jïh guktie tjïertevidtjien dïjrh maehtieh dovne aarkebiejjien jïh vielie ekstreeme lahtesinie årrodh.
Ulmie
- Ussjedadtedh guktie dïhte maam jiehtebe mubpide baajnehte, dovne positijve- jïh negatijvelaakan.
Demokratije, meatanårrojevoete jïh faamoedehtemeIdentiteete, gellievoete jïh gïese akt govlehtovvedh
Ulmie
- Ussjedadteme guktie aevhkieh jïh ovmessie byjngetje faktovrh maehtieh jïjtse jïh mubpiej jieledem baajnehtidh.
Denne øvelsen åpner for å bli kjent med seg selv og medelever. Det er også en øvelse i å fortelle om seg selv.
Ulmie
- Jïjtse identiteetem goerehtidh jïh goerkesem lissiehtidh ihke gaajhkesh noereme identiteeth utnieh. Buerebelaakan meatanlearohkigujmie åehpenidh.
Tjïertevidtjie jïh jeatjah konkreete haestemh
Ulmie
- Daajroe sisvegen bïjre daajehtsisnie naeliedehteme
- Voerkesvoete guktie naeliedehteme viehkehte sosijaale joekehtsvoeth ööhpehtimmiesysteemesne jïh sïejhme seabradahkesne tjåadtjoehtidh
- Voerkesvoete dan bïjre mij daerpies naeliedehtemem ööhpehtimmesne vuastalidh.
Pedagogihke jïh didaktihke
Ulmie
- Ussjedadtemem jïh rååresjimmiem sjugniedidh guktie maahta learohkh dåastodh mah lahtesigujmie båetieh mah dïeves åvtelhaarvojste jallh leah ekstreeme. Geerve almetjidie stuerebe jearsoesvoetem vedtedh haestije tsiehkieh gïetedidh guktie dïhte prinsihpem feerhmemen bïjre gorrede.
Identiteete, gellievoete jïh gïese akt govlehtovvedh
Ulmie
- Maehtedh ovmessie goerkesi bijjeli ussjedadtedh mij sæjhta jiehtedh saemien årrodh. Maehtedh guarkedh identiteete lea gellielaaketje jïh ij leah dan aelhkie dam defineeredh.
Demokratije, meatanårrojevoete jïh faamoedehteme
Ulmie
- Ussjedadtedh åtnoen bijjelen måelliebaakojste, mah åvtelhaarvoeh maehtieh duekesne årrodh jïh mah konsekvensh åtnoe måelliebaakojste maehtieh utnedh.